[...] ja seinät minä päällystin turkoosin ja punaisin värein maalatuilla
raanuilla ja minä yritin voittaa valkeat, kaikuvat seinät ja kuvilla, kuvilla
minä päällystin tyhjän kammottavat kuviot, jotka muistuttivat minua kaikista
kirjoittamattomista sanoista ja kauhusta, ja kauhun jo mainitsin, vaikka
muovisen lattian peitin värikkäin matoin ja pidin huolta siitä, että ajoin
kaiken valkoisen nurkkaan ja kohta valkoista ei enää ollut, mutta silti,
silti naapurini tekee öisin kuolemaa ja minä olin vihainen ja vaikka
hissikuilu erotti meidän asuntomme, minä heräsin öisin ja hän vaikeroi ja minä
vedin peiton ylemmäs, mutta hän huusi ja raanut olivat vaiti seinillä, ja kun
aamulla tapasimme, me hymyilimme ja hän oli hyvä, mutta yö teki meistä rauniot
ja kohta valkoinen kiipesi takaisin seinille, ensin se kiipesi lattiaa pitkin,
ja minä hankin lisää raanuja ja kevättä varten olivat uudet raanut seinällä ja
valkoista oli ollut vain vähän,
mutta päivisin kuuluu lattian alta itkua ja minä olin surullinen ja pariskunta
on onneton ja mies valitti, kun soitin kitaraa ja aina hän oli humalassa näin
hänet aamuisin ja iltaisin ja hän oli humalassa ja minä kuuntelin ja vedin
peittoa ja itkuiset saatana ja perkele kaikuivat mattojen alta ja minä lakkasin
imuroimasta ja mies valitti ja minä lupasin olla vähän ja kohta meitä oli kaksi
ja pidätin vähän hengitystäni ja odotimme
kaikki, että olisimme olleet hetken [...]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti